Kansainvälisesti merkittävän arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen Porin raatihuone on yksi komeimmista 1800-luvun raatihuoneista maassamme. Sijainti Raatihuoneenpuiston reunalla ja osana Kivi-Porin kivikaupunkikokonaisuutta tekee raatihuoneesta kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävän.
”Karhukaupungin tuomioistuin”
Järjestyksessään kuudes Porin raatihuone vihittiin käyttöön 1841, mutta uusi raatihuone kärsi pian suuria vaurioita vuoden 1852 Porin palossa. Se kuitenkin korjattiin lähes välittömästi alkuperäisen mallin mukaiseksi. Tulipalossa paloi myös alkuperäisen raatihuoneen puinen torni, joka rakennettiin uudelleen vasta 1891, mutta tällä kertaa kivestä. Katolla näkyvät sinkkiveistokset kuvaavat antiikin Rooman oikeudenjumalatarta Justitiaa airueineen. Julkisivua hallitsee päätykolmio, jossa on latinankielinen kirjoitus Curia Arctopolis eli suomennettuna ”Karhukaupungin tuomioistuin” ja tekstin yläpuolella on Porin vaakuna. Ilmajokelaisen Juho Yli-Könnin vuonna 1853 valmistamasta tornikellosta voi edelleen tarkistaa ajan.
Lausuntoja, kuulemisia ja neuvotteluita
Suojeluasia on tullut vireille vuonna 2015 ja suojeluprosessi on ollut monivaiheinen. Siihen on sisältynyt mm. lausuntojen pyytäminen viranomaisilta, kohteen omistajan ja naapureiden kuuleminen, kohdetta koskevien tietojen selvittäminen, paikallakäynti ja katselmus, neuvottelut ja tietysti päätöksen valmistelu. Merkittävä osa päätöstä ovat siinä annetut suojelumääräykset, jotka on laadittu yhteistyössä kohteen omistavan Porin kaupungin ja rakennuksen vuokralaisten kanssa. On tärkeää, että kohteen kulttuurihistoriallista arvoa ja sen merkitystä määritettäessä huomioidaan kaikki näkökulmat ja että päätös on hyvin perusteltu.
Raatihuoneen suojelu rakennusperintölailla mahdollistaa erityisesti sen sisätilojen suojelun. Kohde oli jo suojeltu asemakaavalla, mutta kaavasuojelu ei mahdollista sisätilojen suojelua, siinä mittakaavassa, kuin katsottiin tarpeelliseksi.
Mihin suojelu vaikuttaa?
Raatihuoneen suojelua koskeva päätös ei ole vielä lainvoimainen. Mikäli päätöksestä ei tehdä valitusta 30 päivän kuluessa, se tulee lainvoimaiseksi. ELY-keskus ilmoittaa vielä tiedon lainvoimaisesta suojelupäätöksestä Maanmittauslaitokselle kirjattavaksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tieto suojelusta näkyy tämän jälkeen kohdekiinteistön rasitustodistuksessa.
Yksi tärkeimmistä suojelumääräyksistä on se, että suojeltua kohdetta ei saa purkaa. Suojellussa kohteessa myös korjaamisen lähtökohtana on aina se, että suojellut rakenteet, rakennusosat, yksityiskohdat, materiaalit ja pinnat säilyvät. On kuitenkin mahdollista tehdä käyttötarkoituksen edellyttämiä muutoksia, kun ne ovat sovitettavissa rakennuksen arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin. Museovirasto on omistajalle tärkeä kumppani korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa ja sieltä saa tukea ja ohjausta säilyttävään korjaukseen.
Raatihuone on Porin tunnetuimpia ja arvokkaimpia rakennuksia 1850-luvun ulkoasun sekä myös sisätilojen säilyneisyyden takia. Nyt tehty suojelupäätös tukee sisätilojen arvokkaiden elementtien säilyttämistä ja tätä tukemaan Porikan kaupungin tavoitteena on tehdä vielä rakennushistoriaselvitys.
Lisätietoja:
Mia Puotunen, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus,etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 912 (17.4.2025 ja 28.4.2025 eteenpäin)
Reetta Katila, ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 820 (22.–25.4.2025)
